| |||||||||||||||||||||||||
|
An incredible seatour Невероятное морское путешествие Uskomaton merimatka An incredible seatour...and another fascinating JR book. This time the story touched even widerr scale of feelings than the previous ones. Feelings of approbation and disgust. The strong line of knowledgeful informative facts and pleasant readability continues. I do not suddenly remember having elsewhere read such disgusting description of jurisprudence as here in the chapter of Uskoo, mutta väärin...roviolle. Does this continue to the end of the book? Do I have to interupt reading altogether? Luckily not. Going over to speedreading was my solution. The intensity of diisgust is increased by the author's exceptional power of words. On the other hand, this text contains also a completely unexpected element of approbation in the field of feelings normally untouching matters. I mean the whole subject of mennonites. I was deeply astonished finding mennonites mentioned in this text. And am very grateful for all treatment of mennonites. Not so much for the contents of their religion as for their history, life and habits in general. This is beecause i have my own experience with menonites. Two weeks as guest of the Amish people at the New year and Easter in 1974 in Pennsylvania Dutch community. Very pleasant memories from the one year Asla Fullbrigh grant time with my famkly at the Pennsylvania University. In this book I found a lot of interesting information about mennonites, part of it already known, part of new, particularly of their history. Perhaps just about the very origin of this community we got acquainted with in Lancaster, Pennsylvania. Then there was interesting thngs about the everyday life, so characteristic to the preseng authos, such as a thorough report of the history of salt and maps and navigation, such concepts as the measures of lengtht, time and money. I have one summer, 1960, daily handled as shop assistent the English money of that time, got several times reprimands for giving back to clients according to decimal system only 2 pence instead of 4 of a shilling,when the client paid for 8 pence. And only now, thanks to JR, did I learn the origin of this 1:20:12 system. The same goes fof such strange measures as knots on sea and hour system of time. I am almost shamed of only now learning about these important things. The more grateful to Jorma Rotko. About up to the middle of this book i was lulled to the idea of JR this time not deserving the highesg rating because of too wide handling of high level family trees and other such things. The the focus was changed to closer of my grass root level interests and I became convinced that Jlrma Rotko continues his triumph journey just as before, one of my 10 favorite writers of all categories and times. Five stars, no question about less than that. Невероятное морское путешествие... и еще одна увлекательная книга JR. На этот раз история затронула еще более широкую гамму чувств, чем предыдущие. Чувство апробации и отвращения. Продолжается сильная линия осведомленных информативных фактов и приятной читабельности. Я не помню, чтобы в другом месте читал такое отвратительное описание юриспруденции, как здесь, в главе Uskoo, mutta väärin ... roviolle. Это продолжается до конца книги? Должен ли я вообще прервать чтение? К счастью, нет. Переход к скоростному чтению был моим решением. Интенсивность рассудка усиливается исключительной силой слов автора. С другой стороны, этот текст содержит также совершенно неожиданный элемент апробации в области чувств, обычно не касающейся вопросов. Я имею в виду весь предмет меннонитов. Я был очень удивлен, обнаружив меннонитов, упомянутых в этом тексте. И я очень благодарен за все лечение меннонитов. Не столько для содержания их религии, сколько для их истории, жизни и привычек в целом. Это потому, что у меня есть собственный опыт встречи с менонитами. Две недели в качестве гостя народа амишей на Новый год и Пасху в 1974 году в Пенсильвании. Очень приятные воспоминания от одного года, когда Асла Фулбрайт подарила мне время в моей школе в университете Пенсильвании. В этой книге я нашел много интересной информации о меннонитах, часть из которых уже известна, часть нового, особенно их история. Возможно, о самом происхождении этого сообщества, с которым мы познакомились в Ланкастере, штат Пенсильвания. Затем были интересные темы о повседневной жизни, столь характерные для прежнего автора, такие как подробный отчет об истории соли, карт и навигации, такие понятия, как меры длины, времени и денег. У меня одно лето 1960 года, когда я ежедневно обращался к магазину с английскими деньгами, несколько раз получал выговоры за то, что возвращал клиентам по десятичной системе только 2 пенса вместо 4 шиллингов, когда клиент платил 8 пенса. И только теперь, благодаря JR, я узнал происхождение этой системы 1:20:12. То же самое касается таких странных мер, как узлы на море и часовая система времени. Мне почти стыдно только сейчас узнавать об этих важных вещах. Тем более благодарна Йорма Ротко. Примерно до середины этой книги меня утешала мысль о том, что на этот раз JR не заслуживает высокого рейтинга из-за слишком широкой обработки генеалогических деревьев высокого уровня и других подобных вещей. Фокус был изменен, чтобы приблизиться к моим интересам на низовом уровне, и я убедился, что Ёрма Ротко, как и прежде, продолжает свое триумфальное путешествие, один из 10 моих любимых писателей всех категорий и времен. Пять звезд, нет сомнений, что меньше. Uskomaton merimatka... taas yksi kiehtova JR-kirja. Tällä kertaa tarina kosketti entistä laajempaa tunteiden mittakaavaa. Hyväksymisen ja inhon tunteita. Tietorikas informatiivisten tosiasioiden ja miellyttävän luettavuuden vahva linja jatkuu. En muista yhtäkkiä, että olisin muualla lukenut niin inhottavaa kuvausta oikeuskäytännöstä kuin täällä Uskon, mutta väärin ... roviolle -luvussa. Jatkuuko tämä kirjan loppuun asti? Pitääkö minun keskeyttää lukeminen kokonaan? Onneksi ei. Pikalukuun siirtyminen oli ratkaisuni. Inhon intensiteettiä lisäsi kirjailijan poikkeuksellinen sanavoima. Toisaalta, tämä teksti sisältää myös täysin odottamattoman osan arvostuksesta tunnetta alalla, joka on normaalisti koskematon asia lukemisessani. Tarkoitan koko mennonitejä koskevaa osuutta. Olin syvästi hämmästynyt, kun löysin tässä tekstissä asiaa mennoniiteista. Olen erittäin kiitollinen kaikesta mennoniitteja koskevasta teekstistä. Ei niinkään heidän uskontonsa sisällön suhteen kuin heidän historiansa, elämänsä ja tapojensa suhteen yleensä. Tämä johtuu siitä, että minulla on omaa kokemusta mennoniiteista. Kaksi viikkoa aamilaisten vieraana vuodenvaihteessa ja pääsiäisenä vuonna 1974 Pennsylvania Dutch yhteisössä. Erittäin miellyttäviä muistoja yhden vuoden Asla Fullbrigh -apuajasta perheeni kanssa Pennsylvanian yliopistossa. Tästä kirjasta löysin paljon mielenkiintoista tietoa mennoniteista, osa jo tiedossa olevaa, osa uutta, etenkin heidän historiastaan. Ehkä jopa juuri tämän yhteisön alkuperästä, jonka tunsimme Lancasterissa, Pennsylvaniassa. Sitten oli mielenkiintoisia asioita arkipäivästä, niin ominaisia tälle kirjoittajalle, kuten esim perusteellinen raportti suolan historiasta, karttoja ja navigointia, sellaisia käsitteitä kuin pituuden, ajan ja rahan mitat. Minulla on yhden kesä, 1960, kokemus, joloin käsittelin päivittäin kauppa-apulaisena tuon ajan englantilaista rahaa, ja sain silloin tällöin huomautuksia siitä, kun annoin asiakkaalle desimaalijärjestelmän mukaan shillingistä takaisin vain 2 penniä 4 sijaan, kun asiakas maksoi 8 pennyä. Ja vasta nyt, JR: n ansiosta, sain tietää tämän 1:20:12 -järjestelmän alkuperän. Sama pätee sellaisiin omituisiin mittoihin, kuten solmut merellä ja tuntijärjestelmä. Olen melkein häpeissäni siitä, että oppin vasta nyt nämä tärkeät asiat. Kiitos Jorma Rotko. Noin tämän kirjan puoliväliin mennessä tuudittauduin ajatukseen, että tällä kertaa JR ei ansaitse korkeinta arvosanaa minun kannaltani turhan paljon korkean tason sukupuiden ja muiden sellaisten käsittelemisen vuoksi. Painopiste muuttui sitten lähemmäksi ruohonjuuritason intressejäni ja tulin vakuuttuneeksi siitä, että Jorma Rotko jatkaa voittokulkuaan kuten ennenkin, yhtenä kymmenestä kaikkien lajien ja aikojen suosikkikirjoittajastani. Viisi tähteä, ei puhettakaan muusta.
| |||||||||||||||||||||||||
Huomautukset Remarks Замечания20200229Vasta nyt lähellä teoksen puoliväliä alan saada juonesta kiinni. Kaikenmaailman sukuselvitykset eivät niinkään kiinnosta kuin ruohonjuuritason elämä, kun olen sen näkökulmakseni muutama vuosi sitten tietoisesti valinnut, itseni jo ajat sitten pasifistiksi ja nyt vähitellen internetin leviämisen myötä maaailmankansalaiseksi määritellyt. Tässä nyt on mieltäni kiehtonut ohi mennen maininta ettei rahaa Afrikassa tarvita, se ei siellä pure, kun ei ole kauppojakaan. Toinen kiinnostuksen herätttäjä on monipuolinen selvitys suolasta, tuotannosta, laadusta, käytöstä. Sitä tarvitsevat kaikki.Niin, ja onhan koko ajan mieltä kiehtonut kerronta mennoniiteista. Olen perheineni heihin tutustunut viettäessämme vuoden Asla-Fullbrkght stipendiaatteina Philadelphiassa 1973-74. Silloin vuodenvaihteessa vietimme viikon ja pääsiäisen aikaan toksen mennoniittien vieraina vajaan 100 mailin päässä Philasta mennoniittien alueella nimeltä Pennsylvania Dutch. Tutuksi tulivat tässä kerrotut mennoniittien primitiivisyyttä tavoittelevat tavat. Herkkua kymmenet soppareseptit. Saisivat olla reseptimuodossa. Tietysti toisaalta: otetaan mitä on! Vastenmielistä luettavaa: julmuudet ja oikeudenkäyttö uskomusten, uskonsuuntien pohjalta, pikaluku | |||||||||||||||||||||||||
20200301Aivan taiturimaista kielenkäyttöä ja runsasta pyrskähtelyä suunnattoman tietomäärän pohjalta. Mieluisaa tietoa mennoniiteista, joihin tutustuttu Amerkkassa Amish Pennsylvania Dutch alueella kaksi kertaa viikon vierailuilla.Mittajärjestelmien perusteet ja lopussa kaikkien mittojen luettelo ja rinnastukset nykymittoihin. Pagetop |
| Parametre lines at the beginning of the reader notes | ||
| 1. Rotko-JulmaMeri-ajk,$0#enrufi | ??? | |
| 2. 1,644,644,fic,fin,20200226,20200202,5,Jorma Rotko: Julma on meri, Jumalan soppa | ??? | |
| 3. Amazon Link to source of purchased ebook... | ??? | |
| 4. eng Link to Ajk review at source of purchased ebook... | ??? | |
| 1 | 01 | Romaani merenkulusta, uskonnoista ja ikuisesta nuoruudesta |
| 1 | 0101 | Simon Friesen, 1575: Isoisä lähtee taivaaseen, Simon merelle |
| 26 | 0102 | Johannes van der Smissen:1839: Pastori muuttaa Revaliin |
| 36 | 0103 | Simon Friesen, 1576: Kyllä on märkää Fürstenwerderissä |
| 57 | 0104 | Johannes van der Smissen 1859: Vaikeaa Revalissa, vaikeaa Kiernicassa |
| 65 | 0105 | Simon Friesen, 1576-1578: Tervaa ja diplomatiaa |
| 85 | 0106 | Johannes van der Smissen, 1868: Paras gewürtstraminer kasvaa Pfalzissa |
| 95 | 0107 | Simon Friesen 1595: Kumpi on parempi, ventjager vai pinassi? |
| 130 | 0108 | Johannes van der Smissen 1869: Münster, aina vain Münster… |
| 141 | 0109 | Simon Friesen, 1628: Toinen kansi, maksoi mitä maksoi |
| 165 | 0110 | Johannes van der Smissen, 1873: Kuka lähtee Venäjälle viljelijäksi? |
| 182 | 0111 | Simon Friesen, 1630-1635: Kottermanneja, noitia ja myrskyjä |
| 220 | 0112 | Johannes van der Smissen, 1874: “Tässä seison, enkä muuta voi!” |
| 229 | 0113 | Simon Friesen 1642-1660: Herttua Jakobin nousu ja tuho |
| 382 | 0114 | Johannes van der Smissen, 1875: Uskoo, mutta väärin…roviolle! |
| 412 | 0115 | Simon Friesen 1662-1704: Altona, laivurin paratiisi |
| 463 | 0116 | Johannes van der Smissen 1876: Ruotsi, maailman napa |
| 476 | 0117 | Simon Friesen,1709-1715: Kuunari sen olla pitää |
| 524 | 0118 | Johannes van der Smissen 1877: Älä vanno, älä taistele, pese jalkasi |
| 541 | 0119 | Simon Friesen, 1762: Puhelias kreivi matkustaa Petersburgiin |
| 581 | 0120 | Johannes van der Smissen, 1878: Ihminen demonin kynsissä |
| 598 | 0121 | Simon Friesen 1831-1861: Nuori nainen ja vanha merimies |
| 633 | 0122 | Johannes van der Smissen 1879: En taida enää kesää nähdä |
| 641 | 0123 | Epilogi |
|
1 (5) Leeuwardenissa oli saatu kiinni yksi meidän saarnamiehistämme, Frans de Kuiper. Henkensä pitämiseksi hän paljasti monia paikallisia uudelleenkastettuja eli anabaptisteja, joita Hollannissa kutsuttiin saarnaaja Menno Simonsin mukaan mennoniiteiksi. 2 (166) Laivassa oli tietysti lokivarustus nopeuden mittaamiseksi. Sellaista emme olleet käyttäneet rannikolla, mutta avomerellä se on välttämätön. Periaatteen toki tunsimme. Vapaasti pyörivällä rullalla on 500 jalkaa ohutta liinaa, jossa on solmut 47 jalan ja kolmen tuuman välein. Liinan päässä on poikittainen kolmikulmainen lauta, joka heitetään mereen. Varustukseen kuuluu vielä pieni tiimalasi, jonka hiekka valuu ylhäältä alas 30 sekunnissa. Sen jälkeen liinan juoksu pysäytetään ja yli laidan ennättäneiden solmujen määrä kertoo montako mailia alus kulkee tunnissa, koska lokiliinan solmuvälin tuuliruusua, jonka kehä oli jaettu 32 piiruksi. 3 (206) ”Nykyisin pidetään selvitettynä, että maa on pallon muotoinen. Ei ole olemassa mitään maan reunaa.” 4 (206) ihmetteli Hals. 5 (225) kävelin Wormsin pohjoislaidalle, jossa on pieni kaksitorninen kirkko, Liebfrauenkirche. Ei minua se katolinen kirkko niinkään kiinnostanut, kuin ympäristö. Kirkko sijaitsee mäen huipulla ja mäen rinteet ovat täynnä viinitarhoja. Juuri täällä tuotetaan ainoa alkuperäinen Liebfrauenmilch ja paikkakuntalaiset sanovat, että oikea tuotantoalue loppuu siellä, mihin kirkontornien varjo ei enää ulotu. Viljelmät kuuluivat alun perin kirkolle, mutta hollantilainen kauppamies Peter Josef Valkenberg osti ne tämän vuosisadan alussa. Hän alkoi tuottaa Liebfrauenmilchia ja sai syntymään vientiäkin, 6 (242) “Siirtomaiden hankkimisessa me olemme nyt jo myöhässä verrattuna muihin pohjoismaihin. Ruotsalaiset perustivat kuusi vuotta sitten Pohjois-Amerikkaan, Delaware-joen suistoon oman siirtokuntansa Nya Sverige eli Uusi Ruotsi. Tanskan Christian on ollut vielä nopeampi. Jo 1620 perustettiin Intiaan siirtokunta, nimeltä Trankebar. Sinne rakennettiin myös linnake, Fort Dansborg. Se on kyllä luonteeltaan lähinnä kauppa-asema, sillä Hollannin ja Englannin esimerkin mukaan myös tanskalaiset perustivat oman Itä-Intian Komppanian. Niin kuin näet, me olemme muista pahasti jäljessä. 7 (297) Mooseksen kirjassa kyllä painotetaan, että suolaa tulisi olla jokaisella: Mausta suolalla jokainen ruokauhrilahjasi. Älä jätä suolaa pois, sillä suola on Jumalan liiton merkki. Uhraa siis suolaa kaikkien uhrilahjojesi mukana. 8 (299) “Mutta mikä takaa lunnaiden maksajille, että sukulainen todella vapautetaan?” 9 (299) “Kyllä merirosvot heidät vapauttavat säännöllisesti. Jos he eivät sitä tekisi sortuisi koko liiketoimi kokoon. Kukaan ei enää sellaisen jälkeen maksaisi.” 10 (402) Niinpä 3000 Pfalzin mennoniittia lakkasi hyödyttämästä typerää isäntäänsä ja muutti Amerikkaan, Pennsylvaniaan. Siellä oli tarjolla runsain mitoin niitä kahta tärkeintä asiaa, joita viljelijä tarvitsi – maata ja uskonnonvapautta. 11 (410) Pääteoksessaan De Jure Belli ac Pacis, Sodan ja rauhan oikeus, käytti Grotius käsitystään luonnonoikeudesta. Jokainen ruhtinas, piispa tai sotapäällikkö voisi lukea edes seuraavat rivit: 12 (442) Siellä vitsailtiin naapurikaupungin nimestäkin, että se on tullut rantasaksan kielen sanoista all to nah eli “aivan liian lähellä”. 13 (470) Lopulta meni Rudbeck liian pitkälle. Hän yritti väärentää Codex argenteukseen lisäyksen, jonka mukaan Jeesus oli vieraillut temppelissä Uppsalassa. Sen piti antaa lisävahvistusta ajatukselle, että Ruotsi on ihmiskunnan kehto ja sivilisaation alkulähde. 14 (474) Nämä mietteet ovat tietysti kovin kerettiläisiä, mutta onhan raamattukin elänyt monimutkaista elämää kirkonmiesten käsissä. Alkuperäisistä teksteistä on poistettu paljon ja jonkin verran on myös lisätty, vaikkapa käännöksiä tehtäessä tai kun uusia käsikirjoituksia on löydetty. 15 (476) Esimerkkejä raamatun muokkaamisesta löytyy vaikka kuinka paljon. Se herättää kysymyksiä: Mistä ihminen on tiennyt, ettei hänen poistamansa luku ole Jumalan sanaa? Mistä ihminen on tiennyt, että hänen lisäämänsä luku on Jumalan sanaa? Ja loppujen lopuksi – mistä ihminen tietää, ettei raamattu ole samaa sukua, kuin Historia Regum Britanniae, Atland tai Kalevala? Raamatun aineisto käsittelee laajasti ihmisten elämää, taloutta ja lainsäädäntöä. Niinpä sen avulla voi todistaa oikeaksi melkein mitä tahansa ja melkein kuka tahansa – vaikkapa nuori nenäkäs laivuri. 16 (530) Me mennoniitit emme suostu vannomaan minkäänlaista valaa, vaikka en ymmärrä miksi olisi epäeettistä vannoa oikeudessa puhuvansa totta. Me olemme takertuneet siihen, mitä Matteus kuvaa Jeesuksen sanoneen vuorisaarnassa: 17 (533) Valtion piti siis olla olemassa, mutta anababtistiset liikkeet halusivat panna sen vallalle rajat. Valtiolla ei pitäisi olla oikeutta askarrella hengellisen elämän parissa ja määrätä uskovaisten ajattelua. Tässä kohti läksivät anababtistien ja kalvinistien tiet vastakkaisiin suuntiin. Kalvinistien mielestä valtion tulee olla uskon puolustaja, joka valtakoneistollaan ylläpitää yhtenäisyyttä ja survoo dissidentit suohon. Anababtistit kannattivat jo varhain uskonnollista vapautta ja uskonnollisen moninaisuuden hyväksymistä. Se oli suora hyökkäys niin katolisten kuin protestanttienkin ajatuksia vastaan. Molemmat suunnat ajattelivat, että uskonnollinen suvaitsevaisuus johtaa sosiaaliseen epäjärjestykseen ja yleiseen kaaokseen eikä siitä syystä voi olla Jumalan tahto. 18 (540) Jacob Amman repäisi sveitsiläisestä veljeskunnasta irti haaran, jota hänen mukaansa kutsutaan Amish-mennoniiteiksi. Valtaosa amisheista on muuttanut Amerikkaan, jossa he viljelevät maata, elävät yksinkertaista ja hurskasta elämää ja yrittävät pysytellä mahdollisimman kaukana “maailmasta”. 19 (544) Läksimme matkaan ja Rastrelli otti mukaansa 16-vuotiaan poikansa Francesco Bartolomeon, joka myös aikoi arkkitehdiksi. Isä –Rastrelli piirsi monia kauniita rakennuksia, mutta hänen pojastaan se vasta kuuluisa tuli. Hän se suunnitteli sellaiset suurenmoiset rakennukset kuin Katariinan palatsin Tsarskoje Seloon, Smolnan luostarin, Talvipalatsin ja Monplaisirin eli Pietarhovin. 20 (563) Kun englantilaiset olivat keksineet pituusasteen keksivät ranskalaiset vallankumouksen. Merenkulkuun se vaikutti vain välillisesti, koska ranskalaiset katkoivat toistensa kauloja mieluiten Pariisissa ja muissa sisämaan kaupungeissa. Vuonna 1793 keksittiin metrinen järjestelmä ja kaksi vuotta myöhemmin se tehtiin Ranskassa pakolliseksi. Hylättiin tuumat, jalat ja jaardit, mutta hylättiin myös 24-tuntinen vuorokausi. Keksittiin kello, joka jakoi vuorokauden kymmeneen tuntiin. Tunnissa oli sata minuuttia ja minuutissa sata sekuntia. 21 (564) Solmu on meripeninkulma tunnissa, mutta mikä on solmu näissä uusissa mitoissa? Selitä nyt nuorelle miehelle, että laiva tekee yhden solmun, kun se kulkee kilometrin ja 852 metriä 144 uudessa minuutissa. Tai kun aurinko on taivaltanut mailin 4 sekunnissa, niin nyt se kulkee 1852 metriä 3,384 sekunnissa.” 22 (564) 1:20:12 tarkoittaa sitä, että unssi kultaa on yhtä arvokas, kuin 20 unssia hopeaa. Unssi hopeaa taas on samanarvoinen, kuin 12 unssia kuparia. Kaikissa maissa ei lyöty kultarahoja, mutta kultaa ja muita metalleja voitiin arvioida niiden painon mukaan. Ennen ei kauppiaan tärkein työkalu ollut se vaaka, jolla tavara punnittiin vaan se pienempi, jolla punnittiin rahat. Kaupankäynti oli yksinkertaista vieraissakin maissa. |
| 1 | 20200226 | +63p | =64p | 10% | ***** |
| 2 | 20200227 | +77p | =141p | 22% | *********** |
| 3 | 20200227 | +0p | =141p | 22% | *********** |
| 4 | 20200228 | +132p | =273p | 42% | ********************* |
| 5 | 20200229 | +128p | =401p | 62% | ******************************* |
| 6 | 20200301 | +170p | =571p | 89% | ******************************************** |
| 7 | 20200302 | +73p | =644p | 100% | ************************************************** |